Kultakuume tai oikeammin influenssa - Gold fever, or rather influenca

Kun tänään katselin YLE Areenasta uutisia, siellä kerrottiin Burkina Fason kultakuumeesta. Tuhannet ihmiset etsivät kultaa kirjaimellisesti kaivamalla maata. Täällä kultaa on myös, mutta kuumeesta ei ole tietoakaan. Kulta ei ole täällä lapiolla kaivettavissa, vaan sitä löytyy syvältä vuorten sisältä. Ja kuten Afrikassa, myös täällä kullan erottelu muusta aineksesta tarvitsee paljon energiaa ja vettä. Lisäksi prosessi saastuttaa rankasti ympäristöä.

When I was watching YLE News from Areena (areena.yle.fi) today, there was a story about the "Gold rush" of Burkina Faso. Thousands of people seach gold there literally with their shovels digging the ground. Here there is gold as well, but there is not any sign of "Gold rush". Gold is not possible to dig with shovel, it is hidden inside the mountains. And as well in Africa, the process of getting gold and other elements separated, needs tons of water and energy. As well the process contaminates the enviroment.

Kaivosyhtiö Yanacocha (ketsuan (engl. quechua) kielellä "musta järvi"), jonka omistaa neljä kansainvälistä sijoittajaa ja kaivosyhtiötä Perusta, Yhdysvalloista ja Ranskasta (http://www.infomine.com/minesite/minesite.asp?site=yanacocha); haluaa laajentaa toimintaansa Cajamarcan alueella. He havittelevat täältä muutamaakin aluetta, joista tähän mennessä surullisenkuuluisa on Conga-järven projekti.

The mining company Yanacocha (meaning ´black lake´ in quechua) that is owned by four international mining or investing companies from Peru, United States and France (http://www.infomine.com/minesite/minesite.asp?site=yanacocha), wants to expand their operation in Cajamarca region. They are after few regions here and the most sadly famous project is the project of the lake Conga.

Yksi ensimmäinen Cajamarcasta ottamani kuvista: No a Conga! (´"Ei Conga-projektille!") - One of the first pictures that I took when arrived in Cajamarca: No a Conga! ( "No to project Conga!")

Myös Chamisin yläkoulun seinästä löytyy viesti: Gonga no va! ("Gonga-projekti ei tule onnistumaan!") - As well in the wall of the secondary school of Chamis, there is a message: Conga no va! (" No way the Conga project will succeed!")

Täällä mielenosoitusten ja kannanoton kulttuuri on täysin toisenlainen kuin Suomessa. Voisin melkein sanoa, että päinvastainen. Olen elinaikanani osallistunut Irakin sodan vastaisiin mielenosoituksiin, katsonut uutisista Kiasman edustan tapahtumia ja makasiinien paloa ja kävellyt Pride-kulkueissa jne. Kuitenkaan en ole nähnyt kotimaassa sellaista vaikuttamisen tahtoa, jota näin täällä opettajienkin lakkomielenosoituksissa. Kultakaivosprojekti on täällä aidosti elämän ja kuoleman kysymys: kaivos veisi maanviljelijöiltä maat (halvalla) ja veden. Ilman vettä ei ole elämää.

Here the culture of manifestation and participating into social or political issues is very different than in Finland. I could say that it is the opposit. I have participated into manifestations againts the war in Iraq, watched in news how police circulated the manifestators in front of Kiasma building few years ago, walked in Pride parades, etc. But I have not seen in my home country this kind of will to influence, to participate, to make things different that I saw in the stike manifestations of teachers. The gold mine project is really a question of life in here: the mine would take the land (cheap) and water. Without water there is no life.

Olen koonnut tähän loppuun linkkejä materiaaliin, josta näkee hieman Suomen uutisia tarkemmin, miltä tilanne näytti täällä Cajamarcassa ja lähialueilla ennen poikkeustilan julistamista heinäkuussa. Sitä ennen kolme ihmistä oli jo kuollut poliisin ja mielenosoittajien välisissä yhteydenotoissa.

I have gathered here some links to material, that you may see little bit closer (than the Finnish news) how the situation was here in the Cajamarca and region before the government declared emergency state in June. Before that there was three persons that died in manifestations.

1. Italialaisten vapaaehtoisten: Chiara Contatore, Jennifer Calippo, Giovanna Spampinato, Marina De Angeli; tekemä dokumentti Cajamarcan tilanteesta. Video on espanjaksi ja tekstitetty italiaksi, mutta kuvat puhuvat puolestaan: http://vimeo.com/45414576

This is a documentary about the situation here in Cajamarca, made by four Italian volunteers: Chiara Contatore, Jennifer Calippo, Giovanna Spampinato, Marina De Angeli.Video is in spanish and has italian subtitles, but the pictures tell a clear story: http://vimeo.com/45414576

2. Paikalliset marssivat Mamacocha-järvelle protestoidakseen Conga-projektia: https://www.youtube.com/watch?v=Pna0MnHvStw

Local people are marching in lake Mamacocha to protest the project Conga: https://www.youtube.com/watch?v=Pna0MnHvStw

3. Mielenosoittajien puhemiehenä toimiva Marco Arana protestoi poikkeustilan julistamisen jälkeen yksinään keskellä puistoa ( =istui paikallaan Conga-projektin vastainen juliste käsissään) kun poliisit tulivat paikalle: https://www.youtube.com/watch?v=Wp6qVHENolg&feature=related

P.S. Videon lopussa lippispäinen nainen kysyy poliisimieheltä, miksi he tekevät tämän heille: "Koska olette koiria", hän vastaa.

The speach man of the manifestatores, Marco Arana, was protestating (=sitting still and holding a poster againts the Conga project) alone in the park when the police arrived: https://www.youtube.com/watch?v=Wp6qVHENolg&feature=related

P.S. In the end of the video the woman with cap is asking from a policeman, why they are doing this to people. "Because you are dogs", policeman answers.

Koulun arkitoimia - Everyday habits of school day

 Työpäivä koulussa alkaa kokoontumisella. Kunhan opettajat pääsevät koululle minibusseilla, eri puolilta vuorilta rientävät oppilaat huudetaan kokoon. Oppilaat järjestetyvät luokittain jonoihin armeijatyyliin, he ottavat käsivarsimitan edellä olevaan sekä viereisiin jonoihin. Tämän jälkeen johtava opettaja monissa kouluissa käskyttää: "asento, lepo, huomio!". Lapset ja nuoret toimivat käskyjen mukaan ja ottavat lopulta asennon kädet sivuilla ja jalat yhdessä. Seuraa rukous ja useimmissa kouluissa myös päivittäinen kansallislaulu.

School day starts with gettogether. When teachers arrive to the school by minibus, the students run from the mountains and they are called to lines. Students organize themselves to lines by class little bit like in army: they measure the distance to previous student and neighbourg line with their arm. After this the leading teacher calls in many schools "position, rest, attention!" Students act according to the order and they take finally the position with arm beside the body and feet together. Follows prayer and most of the schools the students sing the national anthem of Peru daily.
 

Cushungan yläkoulu, n. 3100 metrin korkeudessa - The secondary school  of Cuschunga, altitude about 3100 metres

Cuschungan koulun liikuntakenttä - The physical education field of the Cuschunga secondary school

Kouluissa ei yleensä ole sähköjä (ainakaan kaikissa luokissa) tai juoksevaa vettä - Normally the schools don´t have electricity not running water

Nokipannutunnelmaa Cuschungan yläkoulun opettajanhuoneesta - The camping atmosphere of the teacher room in Cuschunga secondary school

Oppilaat  kulkevat kouluille usein jalan,  jopa tunnin yhteen suuntaan. Tässä olemme kollegan kanssa matkalla minibussin pysäkiltä Chamisin alakoululle, matkaan laakson läpi vuoren laelle kestää noin 20 minuuttia. - Students go to the school normally by foot, even an hour one way. In this photo were are walking with a kollega from the minibus stop to the Chamis primary school. The walk crossing a valley and finally climbing to top of the mountain takes about 20 mins.

Reitti Chamisin alakoululle. - The route to the Chamis primary school.

Chamisin alakoulu vuorten keskellä. Alakoululaiset rientävät koululle vuorilta kaikista ilmansuunnista. - The Chamis primarry school in the middle of the mountains. Little primary school students arrive from all directions.

Chamisin alakoulun sisäpiha, johon oppilaat järjestäytyvät aamulla. - The inner yard of Chamis primary school, where students get together to the lines in the morning.

Jalkapallo elää ja voi hyvin oppilaiden keskuudessa myös kolmen kilometrin korkeudessa. - Football has fans and players also three kilometres up from the sealevel.

Monin tavoin koulunkäynti muistuttaa Suomen "entisaikain" koulunkäyntiä. Oppilaat toimivat mukisematta opettajien käskyjen mukaan, mutta onneksi ruumiillista kuritusta ei sentään harjoiteta ainakaan kouluissa. Täällä ei hiihdetä kouluun, vaan oppilaat kipuavat ketterästi vuorenrinteillä ja kallioilla. Hetkittäin on suomalaisena opettajana haastavaa ymmärtää opettajien auktoriteettia pönkittäviä toimintoja ja oppilaiden käskyttämistä, mutta maassa maan tavalla. Omilla tunneilla saa onneksi toimia omien tapojensa mukaan.

In many ways the school life reminds the "old times" school life in Finland. Students act without rebellion accoding to the orders of teacher. Happy that I haven´t seen any physical punishment in schools. Here students don´t ski to the school like in Finland old days, but they climb amazingly well in the mountain hills and rocks. There are moments when I have difficulties to understand or accept the habits and school culture that is making the authority of teachers stronger. Luckily I can work llike I want in my own class.