keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Jaettu peli.


Aina ei tarvitse olla niin älyttömän viisas, tosissaan ja tietäväinen tämän maailman kaikista vaikuttavista osasista ja vallitsevista (ja usein huolestuttavista) voimista. 

Tärkeää on myös se, että voi hellittää ja päästää irti jotakin, mitä yleensä ei ajattele oman nimensä yhteydessä. Minulle se tarkoitti tänään oppituntia neitiydestä. Ostin sattumoisin vain vaaleanpunaisia (inhokkiväri kaikissa muissa tilanteissa) lahjoja turkkilaiselle ystävälle. Tämä johti neitiyskohtaukseen, jonka aikana muun muassa kikattelin kassaneidin kanssa sille, kuinka vaikeaa plussakortin laitto koneeseen voikaan olla. Tuntui myös autuaalta uskoa täysin, mitä kosmetiikkamyyjä minulle puhuu ja hullaantua ostamaan meikinpuhdistusaine, jossa on mukana kasvoharja (!). Eikä kaupassa ole koskaan tuntunut niin mukavalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti